Suomen Keskusta

Keskustan syvin olemus

Keskusta on juuriltaan suomalainen puolue. Se syntyi sosialismin ja kapitalismin vaihtoehdoksi edistämään ihmisyyttä, toteuttamaan kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä ja taistelemaan tasa-arvon puolesta.

Kansallinen herääminen, talonpoikaisjuuret, kristillinen arvopohja ja sivistysaate yhdistyivät vuonna 1906 perustetun edistyksellisen keskustaliikkeen ajattelussa. Keskusta on siitä lähtien ollut yhteiskuntaa uudistava aatteellinen yleispuolue ja kansansivistysliike.

Suomen itsenäisyys, sillanrakennus– ja rauhantyö, yhteiskunnan hyvinvointi, eheys ja oikeudenmukaisuus sekä yritteliäisyys ovat olleet käytännön politiikan perustavoitteita.

Keskusta on korostanut luonnonmukaista, vihreää yhteiskuntaa ja kestävää kehitystä. Ylisukupolvinen ajattelu tarkoittaa, että jätämme ympäristön seuraavalle sukupolvelle vähintään siinä kunnossa kuin sen itse aikanaan saimme.

Aatteemme ei ole ulkoa tai ylhäältä ohjattuja oppeja, vaan ihmisen omaan harkintaan ja yhteistyöhön perustuvaa, ajassa elävää, usein hyvin käytännönläheistä toimintaa.

Oheen on koottu joitakin keskustalaisuuteen liittyviä peruselementtejä. Ne löytyvät tuoreesta periaateohjelmasta.

Yhtenä keskustalaisuuden piirteenä on, että se sisältää yhteiset suuret linjat, mutta edellyttää jokaiselta itseltään omakohtaista pohdintaa ja aatteen muodostamista.

Ihmisyys ja vastuullinen vapaus

Keskusta on humanistinen, ihmisyyttä kunnioittava liike, jonka mukaan kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Suvaitsevaisuus merkitsee sitä, että hyväksymme ihmisten erilaisuuden ja moniarvoisuuden.

Keskustalaisuus korostaa ihmisen omaa vastuuta sanoistaan ja teoistaan. Maailman muuttaminen lähtee ihmisestä itsestään. Sitä ei voi sysätä muille ihmisille tai yhteiskunnalle.

Kasvu vastuulliseen vapauteen alkaa kodissa, perheessä, koulussa ja muissa lähiyhteisöissä. Yhteiskunnan tehtävänä on olla tukena tässä kehitys- ja kasvuprosessissa, ei antaa valmiita vastauksia tai määrätä suuntaa. Yhteiskunnan on oltava heikoimpien tukena ja taattava kaikkien kansalaisten oikeuksien toteutuminen.

Oikeus sivistykseen

Keskustan mielestä jokaisella tulee olla oikeus kehittää itseään ihmisenä ja kansalaisena omien kykyjensä mukaisesti varallisuudesta riippumatta. Kukaan ei saa jäädä koulutus- ja sivistysmahdollisuuksien ulkopuolelle. Sivistys ja oppiminen kattavat koko elämänkaaren. Ne eivät ole vain nuorten tai työelämässä olevien erityisoikeus.

Sivistys ei merkitse vain koulutusta. Tiedollisten valmiuksien lisäksi meidän tulee entistä enemmän arvostaa kaikenlaista osaamista: käden taitoja, kulttuuria ja taidetta. Ne ravitsevat ihmisen sielua ja henkistä hyvinvointia. Niin yksittäisen ihmisen kuin koko kansakunnan menestymisen eväät ovat monipuolisessa osaamisessa.

Eheään yrittäjyyden yhteiskuntaan

Työ on jokaisen perusoikeus. Työnteon tulee olla aina kannattava vaihtoehto. Työllä ihminen toteuttaa itseään ja kiinnittyy yhteisöönsä. Silti ihmisen elämä ei saa määrittyä vain työ- ja talouselämän ehdoilla. Perheen, työn ja opiskelun yhteensovittaminen jokaisen omista lähtökohdista luo tasapainoiset puitteet elämälle.

Työelämä toteutuu parhaiten yhteistyön hengessä. Yrittäjyys, yhteistyö ja sopiminen muodostavat perustan taloudelle ja työllisyydelle. Työelämässä tulee vallita tasa-arvo: samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka niin sukupuolten kuin eri ammattiryhmien kesken.

Keskustalle yrittäjyys merkitsee elämänasennetta, ei pelkkää yritystoimintaa. Yrittäjähenkisyyttä tarvitaan niin työpaikkojen luomiseen, kolmannen sektorin toimintaan kuin vaikkapa opiskeluun tai oman talon rakentamiseen.

Välittävä kansalaisyhteiskunta huolehtii heikommassa asemassa olevista. Lähiyhteisöt – perhe, suku, kylä, koulu – luovat turvallisuutta ja antavat jokaiselle mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Kaikkia sukupolvia ja heidän tekemäänsä työtä arvostava yhteiskunta on inhimillinen ja turvallinen. Kaveria ei jätetä!

Elämää luonnon ehdoilla

Ihminen on kuvitellut hallitsevansa luontoa. Näin ei suinkaan ole. Ihmisen talous kytkeytyy vahvasti luonnon talouteen: luonto asettaa rajat, joiden puitteissa ihmiskunta voi toimia. Siksi ihmisten toiminnan tulee olla luonnontaloudellisesti, inhimillisesti ja taloudellisesti kestävää, luonnon ehdoilla tapahtuvaa.

Kulutusta ihannoiva elämän malli ei kestä. Maapallon sietokyky asettaa sille rajoituksensa. Merkkejä tästä on näkynyt jo pitkään. Opiksi on otettava. Kaikkien kansakuntien on osallistuttava yhteisvastuullisesti muuttamaan kehitys ekologisen tasapainon ja turvallisuuden suuntaan. Kehittyneillä mailla on tässä erityisvastuu.

Suomella on rikkaat uusiutuvat luonnonvarat. Keskustan mielestä niitä on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti. Eläminen luonnon liittolaisena on sekä oman maamme että ympäröivän ihmiskunnan edun mukaista. Luonto ei jouda museoon, vaan sitä tulee viljellä ja varjella – kuten monet sukupolvet jo meitä ennen ovat tehneet.

Alueellisesti tasapainoinen yhteiskunta takaa meille lähellä tuotetun puhtaan ruuan, turvallisen ympäristön ja uusiutuvan kotimaisen energian hyödyntämisen. Tässäkin yhtyvät maaseudun ja kaupungin edut. Eri alueiden ja ihmisryhmien vastakkain asettelun aika on syytä unohtaa kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi.

www.keskusta.fi

Keskustan periaateohjelma