Uutiset

Kuopion valtuusto nettiaikaan

8.3.2010

Kuopion kaupunginvaltuuston kokous 22.2.2010 oli siinä mielessä historiallinen, että valtuuston kokousta pystyi seuraamaan neljän kameran kuvaamana suorana lähetyksenä internetissä. Joidenkin valtuutettujen pitkähköjen puheenvuorojen voi kuvitella liittyvän tähän suoraan lähetykseen. Keskustan valtuutetut pitivät kuitenkin tiukasti entisen linjansa ja ylipitkään ja mitäänsanomattomaan sanahelinään ei yksikään sortunut.

Toinen merkittävä asia oli se, että kaupungin virkamiehistö oli saanut sattumalta valmiiksi kolmetoista valtuustoaloitetta. Vanhin valtuustoaloite oli jätetty valtuutettu Anssi Laineen (kesk) toimesta 18.9.2006. Kaupunginjohtaja Petteri Paronen lupasikin tästä eteenpäin vastaukset valtuustoaloitteisiin neljässä kuukaudessa.

Kaupunginvaltuusto käsitteli mm. seuraavat asiat:

Karttulan kunta liittyy osaksi Kuopion kaupunkia 1.1.2011. Kuopion kaupunki saa kuntajakolain mukaista yhdistymisavustusta 4,48 miljoonaa euroa vuosien 2011 - 2013 aikana. Yhdistymisavustuksen kohdentaminen hyväksyttiin Kuopion kaupunginhallituksen ja Karttulan kunnanhallituksen esityksen mukaiseksesti.

Kuopion Energia Oy on rakentamassa uutta n. 135 miljoonaa euroa. Hanke on tarkoitus rakentaa kokonaan lainarahalla. Tämän suuruisessa lainassa korkoprosentin vaihtelu voi aiheuttaa hyvinkin suuria "yllätyksiä". Korkoriskiltä on mahdollisuus suojautua. Kuopion Energia Oy:n hallitus on päättänyt suojata noin puolet lainapääomasta. Tämän toimenpiteen vakuudeksi kaupunginvaltuusto päätti Kuopion kaupungin sitoutuvan omavelkaiseen takaukseen. Suojauskustannusten lopullinen euromäärä on vielä avoin. Esityslistan mukaan se tulee olemaan "muutamia satojatuhansia euroja".

Kuopas vähentää soluasuntoja

Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n (Kuopas) soluasuntojen kysyntä on vähentynyt. Kuopiossa on näitä soluasuntoja vielä ylivoimaisesti eniten verrattuna Suomen muihin opiskelija-asuntoyhteisöihin. Kuopas onkin päättänyt saneerata Asuntola Rosoneulan niin, että siihen tulee 16 kolmiota, 16 kaksiota ja 17 yksiötä. Tämän saneerauksen vaatima lainamäärä on 1.600.000 euroa ja valtuusto päätti myöntää lainalle täytetakauksen.

WLAN -lähiverkko myös Kuopioon?

Valtuutettu Anssi Laine (kesk) oli saanut 36 valtuutetun hyväksynnän valtuustoaloitteeseensa langattomasta ja maksuttomasta lähiverkosta. Valtuutettu Laine toteaa esityksensä lopuksi seuraavaa: "Edellä esitettyyn perustuen ja valtuuston työjärjestykseen viitaten esitän, että Kuopion kaupunki selvittää pikaisella aikataululla mahdollisuuden rakentaa maksuton langaton verkko kuntalaisten käyttöön."

Aloitteen tekijänä valtuutettu Laine käytti ensimmäisen puheenvuoron, jossa hän totesi, ettei hänen mielestään vastaus vastaa mitään itse kysymykseen. Hän kehotti kaupunginjohtaja Parosta varmistamaan, ettei tällaisia vastauksia laskettaisi läpi.

Käydyssä keskustelussa selvisi, että kaupunginhallituksessa aloitteen oli suullisesti kerrottu aiheuttavan huomattavia kustannuksia. Langattomiin verkkoihin tutustuneet valtuutetut olivat taas sitä mieltä, etteivät kustannukset ole hyötyyn nähden merkittäviä.

Vastauksessa oli todettu, ettei tähän hankkeeseen ole kaupungin taloudellisessa tilanteessa ollut osoittaa rahoja. Valtuutettu, kansanedustaja Markku Rossi (kesk) kaipailikin hieman tarkempaa kustannusarviota.

Valtuustoaloite on edelleen ajankohtainen. Se saikin runsaasti kiitosta yli puoluerajojen ja loppujen lopuksi valtuutettu Laineen aloitteen palautusesitys oli yksimielinen.

Kuopiosta puuttuu selviämisasema

Edellisessä valtuustossa valtuutettu Varpu Puskalan (kesk) aloite selviämisaseman perustamisesta oli saanut 35 valtuutetun tuen. Selviämisaseman tarve on suuri, koska esimerkiksi vuonna 2007 yhteispäivystyksessä kuukaudessa on käynyt 300 vuodepaikan tarvitsemaa potilasta ja määrä on vain kasvanut.

Aloitteessa todetaan, että humalaiset työllistävät hoitohenkilökuntaa muita potilaita enemmän ja he aiheuttavat järjestyshäiriöitä ja pelkoa toisissa yhteispäivystyksen potilaissa. Usein humalaiset eivät edes tarvitsisi sairaalatasoista päivystyshoitoa, vaan sairaanhoitajatasoinen selviämisasema riittäisi.

Vastauksessa aloitteeseen todetaan, että selviämisaseman toteuttamismahdollisuudet selvitetään poliisitalon laajennuksen myötä.

Aulis Rytköselle oma katu

Valtuustossa käsiteltiin myös aloite, jossa Kaartokatu nimettäisiin kuopiolaislähtöisen jalkapalloilija Aulis Rytkösen mukaan. Vastauksessa todettiin, että nimimuutoksissa suositellaan käyttämään henkilönimiä vasta sitten, kun henkilö on edesmennyt.

Käydyssä keskustelussa vastausta ei oikein hyväksytty. Valtuutettu, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Leila Savolainen (kesk) kertoi ihmetelleensä vastausta jo kaupunginhallituksessa. Hän totesikin, että olisi kovin noloa kertoa Aulis Rytköselle kadun nimeämisen tapahtuvan heti, kunhan hän on kuollut.

Tämä esitys päätettiin palauttaa äänin 44 - 11.

Toimiiko Kuopiossa omistajaohjaus?

Kuntien on mahdollista harjoittaa toimintaa joko suoraan omana toimintana, kunnallisena liikelaitoksena tai osakeyhtiönä. Kaikilla näillä on sekä hyviä, että myös huonoja puolia. Kunnallisessa päätöksenteossa on totuttu avoimuuteen, jossa kaikki asiat ovat julkisia. Tämä julkisuus on usein haitaksi toiminnalle. Siksi moni toiminta, varsinkin kilpailtu toiminta, on perustettu osakeyhtiöksi. Monta osakeyhtiötä on perustettu myös siksi, että halutaan "eriyttää" toiminta kaupungin muista toiminnoista ja saada yhtiö "elämään omillaan"

Osakeyhtiölakeja on vain yksi, joten kunnalliset osakeyhtiöt eivät voi olla sen avoimempia kuin muutkaan. Ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä käyttää omistaja joko varsinaisessa tai ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Yhtiökokous valitsee yhtiöön hallituksen. Hallituksen päätöksistä ei ole olemassa mitään "otto-oikeuden" tyyppistä väliinmenomahdollisuutta kaupunginhallituksella tai muullakaan elimellä tai virkahenkilöstöllä.

Kovin yleinen käsitys on, että kunnalliset osakeyhtiöt ovat monesti alkaneet elää omaa elämäänsä. Joskus kuulee myös sanottavan, että toimitusjohtaja johtaa yhtiötä herkkusienimenetelmällä: pitää pimeässä ja syöttää paskaa.

Viime aikoina kunnallisista osakeyhtiöistä on hallitus sanonut irti ainakin kaksi toimitusjohtajaa: Kuopion Matkailupalvelu Oy:stä ja Jyväskylän Energia Oy:stä. Molemmissa tapauksissa syynä on ollut hallituksen ja toimitusjohtajan välinen luottamuspula. Toinen kuopiolaisia koskettava vanhempi ja hieman erilainen tapaus on Kuopion opiskelija-asunnot Oy:n käymä oikeudenkäynti entistä toimitusjohtajaansa vastaan.

Osakeyhtiön hallitus on vastuussa yhtiön toiminnasta ja tätä vastuu se ei voi siirtää esimerkiksi kaupunginhallitukselle tai kaupunginjohtajalle. Tästäkin syystä hallitus tarvitsee kohtuullisen ajan tasalla olevat tiedot myös yhtiön taloustilanteesta ja muustakin toiminnasta. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan taloustilanteen epäselvyys oli yksi syy Matkailupalvelu Oy:n toimitusjohtajan irtisanomiseen.

Valtuustonkokouksessa 22.2. valtuutettu Markku Rossi esitti kolmenkymmenen muun valtuutetun ohella kaupunginhallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa pyydetään vastausta kaupunginhallitukselta Kuopion matkailun strategian kehittämisestä ja matkailutoiminnan asemoimisesta, sekä kaupungin omistajaohjauksen pelisäännöistä.

Kysymyksen ajankohta on erittäin hyvä siksikin, että kaupungin päätettäväksi tulee lähiaikoina nykyisen Kuopion Energia Oy:n täydentäminen nykysin Kuopion energia liikelaitokseen kuuluvilla kaukolämpö- ja sähköverkko -monopoliliiketoiminnoilla.

Palaa ajankohtaista-sivulle